Nimi voi unohtua, mutta tuttuus jää – turvaa ja tukea muistisairaalle
Kun sanat unohtuvat, jäljelle jää tunne. Muistisairaan ihmisen arjessa tutun hoivanantajan katse, ääni ja tapa olla läsnä voivat luoda turvaa enemmän kuin tuhat sanaa. Kohtaaminen ei aina vaadi selityksiä – joskus riittää, että toinen todella näkee ja ymmärtää. Tässä palveluvastaavamme Emilian tekstissä kurkistetaan siihen, miten aito yhteys rakentuu hetki hetkeltä – ja miksi juuri tuttuus on niin tärkeää muistisairaalle.
”Moikka, minä täällä!” Tuttu ääni kantautuu asiakkaan korviin, joka saapuukin hoivanantajaansa vastaan iloisesti.
Aivan ensiksi vaihdetaan kuulumiset ja jaetaan päivän polttavat puheenaiheet – ja suunnitellaan, miten juuri tämän päivän yhteinen aika käytetään. Asiakkaalle jo tutuksi tullut hoivanantaja on oppinut tuntemaan asiakkaansa tarpeet ja toiveet, joten päivän suunnitelma syntyy kuin itsestään.
Valikoituipa päivän tehtävät millaisiksi tahansa, kaiken tekemisen taustalla on yhteys. Yhteys, joka on rakentunut käynti käynniltä – ja muodostunut lopulta kallisarvoiseksi kumppanuudeksi.
Kohtaaminen vaatii sekä taitoa että tunnetta
Muistisairaiden parissa työskentelevät hoivanantajamme käyvät läpi perusteellisen koulutuksen muistisairaiden ihmisten kohtaamiseen ja arjen tilanteiden ymmärtämiseen. Se antaa varmuutta – ja jättää tilaa sille, mikä lopulta ratkaisee: aidolle kohtaamiselle. Siinä missä toinen kaipaa napakkaa rytmiä ja selkeitä sanoja, toiselle toimii hiljainen läsnäolo ja rauhallinen katse.
Jotta muistisairaan asiakkaan elämänlaatua voi aidosti tukea, täytyy hoivanantajan osata vastata arkisiin – mutta merkityksellisiin – kysymyksiin, kuten:
Millaista apua asiakas tarvitsee – ja mikä on juuri hänelle tärkeää?
Mistä välineet löytyvät – ja miten juuri hänen kotonaan toimitaan?
Millainen on päivän rytmi – ja mikä on tekemisen tahti?
Kuka kaipaa aikaa – ja kuka taas tuskastuu odottelusta?
Mikä on lempiruoka – ja mistä löytyvät lempivaatteet?
Toimiiko huumori – vai kenties lempeä, lähes sanaton ohjaus?
Pitää tietää, mikä vihastuttaa – ja mikä ihastuttaa. Ymmärtää, että ”ei” voi tarkoittaa ”kyllä” – ja toisin päin.
Kohtaaminen on enemmän kuin tekemistä
Yksi hyväksi havaittu vinkki muistisairaan kohtaamiseen on pysähtyä kuuntelemaan enemmän kuin korjaamaan – ja hyväksyä, että aina ei tarvitse ratkaista tai edes ymmärtää täysin. Läsnäolo itsessään voi kantaa pidemmälle kuin sanat.
Koostuipa päivä sitten asioinnista, ulkoilusta tai vaikkapa kokkailusta, asiakkaan kanssa jaetaan sama tila ja aika. Eikä aina tarvitse edes tehdä valtavasti – usein riittää, kun tarjoaa turvallisen tilan. Kohtaa, katsoo silmiin ja tarjoaa tukea. On aidosti ihminen ihmiselle.
Jokainen asiakaskohtaaminen on paitsi tekemistä, ennen kaikkea myös kohtaamista – ja seuraavalla kerralla jatketaan siitä, mihin tänään jäätiin. Muistisairauden edetessä tutun hoivanantajan nimi saattaa unohtua, mutta tuttuus säilyy – kenties puheääni, käynnistä jäävä miellyttävä tunnejälki tai sanaton yhteys. Tuttuus, joka luo turvaa.
Emilia Kiiski
Palveluvastaava
Kotona Asuen Seniorihoiva Tampere